torstai 27. elokuuta 2009

Ukkosta ja hampaita

Ilmeisesti tänään tipahti pikkuherralta yks kulmuri tohon keskelle olkkarin lattiaa, siitä mä sen ainakin löysin kun katsoin tarkasti mihin jalkani asetan vähän sen jälkeen kun poitsut lähti lenkkeilemään. Tuurilenkki, just sillon EI satanu, kymmenen minsaa aiemmin ja kymmenen minsaa myöhemmin satoi.... Ilmeisesti on toinen yläkulmureista koska ainakin mun ymmärryksen mukaan alakulmurit on aikaa sitten tippunu, outoa hommasta tekee vaan se et yläkulmurit näyttäs olevan täysmittaisia? Hammas kyl näytti vähän siltä et sen läpi olis puskenu uutta hammasta jo jonkin aikaa, sisällä oli semmonen uurre ulospäin..

Aamulla kun istahdin tähän sohvalle ensi kertaa, kuten jokaikinen muukin aamu, Jasu tulla tupsutti pehmolammas hampaissaan mun luo että leikitään jooooooo.. Yritä siinä sitten ottaa hyvä asento ton jalan kanssa kun pitää samaan aikaan vääntää ja vetää lammasta.. No joo, kyl se onnistuu kun hetken vääntelehtii. Tätä siis jatkuu joka aamu niin pitkään kunnes mä lakkaan vetämästä lammasta vastaan XD

Käytiin tossa juhlistamassa ystävättäreni synttäreitä, Jasu nökötti itseksiään kotosalla sen aikaa. Kysyin kyllä etukäteen että uskaltaako poitsua ottaa mukaan, mutta ystävä ei ollut varma koska juhliin on tulossa yksi koira varmasti, ja kyseinen koira saattaa "hieman" ärähtää, varuiksi totesin että kotio saa poitsu jäädä. Sai sitten luun herkuteltavaksi. Juhlissa sitten silittelin ja rapsuttelin tätä suloista kääpiövillakoiraa melkoisen tovin, ja mielissään tuntui toinen olevan. Jasu ei (onneksi) kotona ollut moksiskaan vieraan koiran hajusta.

Nyt tässä iltasella ollaan istuskeltu ja kuunneltu luonnon leppoisia (PRUUUUMDRHDH) ääniä ja katseltu nättejä välähdyksiä. Ensimmäinen iso välähdys kun tuli Jasu otti nopeasti vauhtia ja ÄKKIÄ partsille... O.o yleensä se menis toisinpäin, ja äkkiä sängyn alle.. Mut ei tää yks menee partsille ja oikeen tuijottaa ulos tulisko toinen välähdys ja jyrähdyskin sai sen vaan käytännössä heiluttamaan häntää... No eipä tuleva uus vuosi ainakaan hirveästi enää pelota... Koko ajan jyrisee nyt (mä tykkään XD) ja vilkkuu välkkyy. Jasu tuhahtelee tuolla pedissä.. Juu se hyppäs meidän sänkyyn... -.- ja koettaa ilmeisesti nukkua. Epäilen että kuuntelee tuota jyrinää, melko kovaa kuitenkin nyt just paukkuu ja välkkyy. Hienot on juuret poitsulla, äitinsäkään ei kuulema ukkosesta ole moksiskaan, perinyt loistogeeninpätkän Hillalta. Hyvä Hilla! Varsinkin kun ajatellaan semmoista pikkuriikkistä faktaa et mä RAKASTAN ukonilmaa XD jei!!

Jatketaan taas toisten niin riittää vielä myöhemminki kirjoteltavaa :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti